| abstract
| - Ajankohta: Finaali: torstai 15.2.1962 klo: 21.30, Semifinaali: 20.1.1962 (televisio), 24.1.1962 (radio) Kilpailupaikka: Suomen television studio 1, Pasila, Helsinki Kilpailumenetelmä: Avoin sävellyskilpailu (170 sävelmää) Arvostelumenetelmä: Alueraadit Vuoden 1962 Eurovisio-edustajaamme lähdettiin etsimään pitkälti edellisvuodelta tutuin menetelmin. Loppuvuodesta 1961 avattuun sävellyskilpailuun saapui määräaikaan mennessä 170 sävelmää, joista Yleisradio valitsi semifinaaliin jälleen kahdeksan. Ehdokkaiden määrä oli hieman edellisvuotista alhaisempi, koska säännöt olivat tiukentuneet. Nyt kappaleissa piti olla myös sanoitus ja pianosovitus valmiina, jonka seurauksena amatöörimäisimmät tekeleet jäivät ulos. Suomen karsinnan finaalissa uutena elementtinä kokeiltiin naapurimailta lainattua käytäntöä, jossa jokaisen Suomen karsinnan finaaliin valituista sävelmistä esitti kaksi eri solistia. Tämän tarkoitus oli sulkea pois eri solistien suosion vaikutus ja keskittyä valitsemaan nimenomaan paras sävelmä. Myös semifinaali poikkesi edellisvuotisesta siten, että myös se televisioitiin. 20. tammikuuta televisiossa ja 24.1. radiossa esitettyjen esikarsintalähetyksien jälkeen radionkuuntelijoilla ja television katsojilla oli tilaisuus äänestää suosikkinsa Suomen karsinnan finaaliin. Jokainen kansalainen sai valita kolme suosikkiaan ja sijoitettuaan ne paremmuusjärjestykseen tarvitsi vain sujauttaa postikortti matkaan tammikuun loppuun mennessä. Esikarsinnassa laulut esitettiin vielä vain yhden solistin toimesta, mutta Suomen loppukilpailuun Yleisradio oli valinnut esittäjiksi artistit Marion Rung, Kai Lind, Vieno Kekkonen ja Matti Heinivaho, jotka kukin siis pääsivät ääneen kahdesti. Esikarsinnan kautta pois putosi mm. edellisvuoden edustajamme Laila Kinnunen, jonka kilpailukappale ”Lumineitokin” on vaipunut unohdusten suohon. Itse asiassa esikarsinnan lauluista vain Toivo Kärjen säveltämä Sitä rakkaus on on levytetty, muita ei ole sen koommin kuultu. Myös tekijätietoja kappaleille ei ole löytynyt. Ei edes Tiketi tikke tak–kappaleen esittäjä – nyt jo edesmennyt – Maynie Sirén muistanut laulunsa säveltäjää. Lisäksi hän luonnehti kelloista kertovaa kappalettaan sanalla ”kauhea”. Suomen karsintafinaaliin selvisi neljä eniten kansanääniä saanutta sävelmää: Tipi-tii, Pikku rahastaja, On keskiyö ja Sateinen yö, jotka kyllä taltioitiin kaikki äänilevylle jälkipolvien ihasteltaviksi – useimmat jopa useiden eri solistien toimesta. Suomen äänilevyteollisuuskin alkoi havaita Eurovision laulukilpailun ja Suomen karsinnan oivana ja näkyvänä markkinointiväylänä uusille iskelmille. Suomen karsinnan finaali lähetettiin suorana ns. Pohjoisvisio-lähetyksenä myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Juontaja Aarno Walli juonsi koko lähetyksen Ruotsin ja Suomen kielellä, mutta kun alueraatien kohdalla kaupunkien nimet mainittiin vain suomeksi – arvostelijat ja kriitikot pitivät toimintaa moukkamaisena ja ala-arvoisena käytöksenä muiden maiden katsojia kohtaan. Edellisvuotisesta kömmähdyksestä, jonka seurauksena karsinnan lopputuloksen selviäminen venyi seuraavaan päivään, viisastuneena Yleisradio oli koonnut kymmenen 10-jäsenistä arvostelulautakuntaa eri puolille Suomea. Näin voittaja saatiin selville suoran lähetyksen aikana. Voittajaksi selviytyi ylivoimaisesti pirteän keväinen ralli ”Tipi-tii”, jonka oli säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Niin ikään sen kahdesta esittäjästä 16-vuotias kampaajaoppilas Marion Rung valittiin sopivammaksi esittäjäksi, kokeneemman Kai Lindin jäädessä rannalle. Marion ja Kai jakoivat myös karsinnan kakkostilan esitettyään Toivo Kärjen ja Reino Helismaan kappaleen ”Pikku rahastaja”, joka kertoi muiden nuorten mukaan tanssilavan rientoihin haikailevasta linja-auton rahastajatyttösestä. Kappale levytettiin Marionin ”Tipi-tii” –singlen kääntöpuolelle. Marion itse hämmentyi voitostaan. Hän kertoo, että Yleisradion Aarno Walli oli soittanut tälle kampaamoon, jossa Marion oli harjoittelijana, ja pyytänyt solistiksi Suomen euroviisukarsintaan. Tietämättä mihin on ryhtymässä, Marion suostui mukaan. Ennen euroviisuja hän oli levyttänyt vain pari laulua, mutta kilpailun myötä hänen uransa lähti raketin lailla nousuun, jatkuakseen vuosikymmeniä eteenpäin. Matti Heinivahon ja Vieno Kekkosen esittämistä yö-aiheisista balladeista ei ollut näille kahdelle iloiselle rallille vastusta, vaan ne jäivät pitelemään jumbosijoja ja painuivat iskelminäkin unohduksiin. ”Tipi-tii” sai jo yleisöäänestyksessä kansan puolelleen, joten edustustehtävä annettiin avosylin pirteän Marion Rungin hoidettavaksi. Kappaleesta tuli menestys myös myyntilistoilla ja se on noussut aikojen saatossa yhdeksi tunnetuimmaksi euroviisukappaleeksemme. ”Tipi-tiin” levyttivät myös kilpailevien levy-yhtiöiden artistit Kai Lind ja supersuosittu Laila Kinnunen, mutta laulu muistetaan aina nimenomaan Marionin esityksenä.
|
![[RDF Data]](/fct/images/sw-rdf-blue.png)