| abstract
| - Ajankohta: Lauantai 10.2.1968 klo: 19:40, Tulokset: Lauantai 2.3.1968 klo 19:30 Kilpailupaikka: Yleisradio tv-studiot 1 & 2, Pasila, Helsinki Kilpailumenetelmä: Avoin sävellyskilpailu (n. 200 sävelmää) Arvostelu: Postikorttiäänestys Varma kevään merkki oli jälleen kerran euroviisuedustussävelmämme suomalainen karsinta. Tälläkin kertaaa ehdokkaat poimittiin Yleisradion asiantuntijoiden toimesta avoimesta sävellyskilpailusta, mutta suurin uudistus oli että lopullinen valinta annettiin kokonaan kansan käsiin. Ensimmäistä kertaa Suomen euroviisuedustaja valittiin postikorttiäänestyksellä. Sitä ennen laulut tietenkin esitettiin televisiossa – tällä kertaa kahteenkin otteeseen ja viime vuosista poiketen suorana lähetyksenä. Kilpailukappaleita oli kuusi ja koska kansanvaali vihdoinkin toteutettiin, yritti Yleisradio valita mukaan kappaleet joista mikään ei suoranaisesti edustaisi tavallisen suomalaisen musiikinkuuntelijan tavallisinta mielimusiikkia. Tangot, iskelmät ja letkajenkat karsittiin siis jo esiruodintavaiheessa. Samaten solistit olivat kaikki uusia kykyjä, jotta kansansuosikit eivät veisi voittoa pelkän naamakertoimen perusteella. Kisan avasi Inga Sulin, mutta kilpailukappale Niin kuin jokainen jäi kuulijoiden mieleen ainoastaan vaatimattomuudessaan. Toisena esiintyi myöhemmin säveltäjänä ja kapellimestarina paremmin tunnetuksi tuleva Aarno Raninen. Rauno Lehtisen säveltämä ja sanoittama On hetki on sittemmin noussut todelliseksi ikivihreäksi, jonka on levyttänyt usea muukin artisti. Anki Lindqvistin Sanoja kuulemaan jään on puolestaan kappale, jonka hyräileminen näin kolmenkymmenen vuoden jälkeen on lähes mahdotonta. Neljäntenä esiintyi suomenruotsalainen Kristina Hautala laulaen koko kisan vauhdikkaimman ja pirteimmän numeron Kun kello käy. Hänen jälkeensä estradin otti haltuunsa yksi ennakkosuosikeista: teinityttöjen kostea päiväuni Johnny, joka 1960-luvun loppupuolella kilpaili ykkössuosikin paikasta itsensä Dannyn kanssa. Vaikka Johnnyn kappale Kissankellojen aikaan ei ollutkaan kummoinen, hänen hunajainen hymynsä nettosi taatusti postikorttiääniä. Viimeisenä kuultiin niin ikään uuden tulokkaan Irina Milanin esitys Pois kuihtuu ruusu kaunein, joka oli jo tässä kisassa solistina kuullun Aarno Ranisen sävellys. Kappaleen mahtipontinen intro toi ehkä liikaa mieleen edellisvuotisen James Bond –elokuvan ”You only live twice” tunnusmusiikin. Tämän jälkeen suurelle yleisölle annettiin vajaa viikko aikaa kirjoittaa suosikkiensa nimet postikortteihin. Juontaja Liisa Horelli informoi äänestäjiä laittamaan kortteihin kärkikolmikot, siten että kunkin äänestäjän ykkössuosikki sai kolme pistettä, kakkonen kaksi ja kolmonen luonnollisesti yhden pisteen. Määräaikaan eli 16.2.1968 mennessä YLE:en saapui 75 000 postikorttia, joihin raapustetut pisteytykset laskettiin parin viikon kuluessa. Lopputulokset esiteltiin yleisölle Pisteviihde-nimisessä viihdeohjelmassa. Samalla paljastettiin kappaleiden tekijät ja selvisi että kuudesta loppukilpailukappaleesta peräti puolet oli Åke Granholmin säveltämiä. Pienimuotoisen skandaalin aiheutti radiotoimittaja Markku Veijalainen, joka soitti ohjelmassaan Johnnyn kilpailukappaletta vaikka laulujen soittaminen julkisesti oli kiellettyä ennen lopputulosten julkistusta. Kappaletta ei kuitenkaan diskattu, vaikka hurjimmissa huhuissa senkin oletettiin olevan mahdollista. Ennakkosuosiosta huolimatta Johnny jäi äänissä toiseksi ja voiton vei kirkkaasti pirteä ja sievä Kristina Hautala. Kolmannelle sijalle kipusi Aarno Ranisen ”On hetki”. Kärkikolmikko on jäänyt elämään, mutta häntäpään kolmikko on päinvastoin vaipunut unohduksiin. 1. Kristina Hautala: Kun kello käy (159 667 p.) 2. Johnny: Kissankellojen aikaan (113 067 p.) 3. Aarno Raninen: On hetki (60 279 p.) 4. Irina Milan: Pois kuihtuu ruusu kaunein (51 697 p.) 5. Inga Sulin: Niin kuin jokainen (ei tiedossa) 6. Anki Lindqvist: Sanoja kuulemaan jään (ei tiedossa) Luokka:Suomen karsinnat
|
![[RDF Data]](/fct/images/sw-rdf-blue.png)