De Sicherheitsdienst (SD) evolueerde tussen 1931 en 1945 van een bescheiden NSDAP-partij-inlichtingendienst tot de staatsinlichtingendienst van nazi-Duitsland met 51 hoofdafdelingen en 519 regionale afdelingen, enkele duizenden agenten en enkele tienduizenden informanten.
Sicherheitsdienst (SD) (suom. "turvallisuuspalvelu") oli SS:n tiedustelupalvelu. SD:n tehtävänä oli tunnistaa varsinaiset tai mahdolliset natsijohdon viholliset ja tämän vastustuksen neutralointi. Tämän tehtävän täyttämiseen SD loi agenttijärjestön ja hankki tiedonantajia ympäri valtakuntaa ja myöhemmin myös valloitetuilta alueilta. SD oli tiedonhankintavirasto, Gestapo ja Kriminalpolizei olivat poliittisen poliisijärjestelmän toimeenpanevia virastoja. Sekä SD ja Gestapo olivat vankasti Heinrich Himmlerin hallinnan alaisena hänen toimiessaan Saksan poliisivoimien johtajana.
De Sicherheitsdienst (SD) evolueerde tussen 1931 en 1945 van een bescheiden NSDAP-partij-inlichtingendienst tot de staatsinlichtingendienst van nazi-Duitsland met 51 hoofdafdelingen en 519 regionale afdelingen, enkele duizenden agenten en enkele tienduizenden informanten.
Sicherheitsdienst (SD) (suom. "turvallisuuspalvelu") oli SS:n tiedustelupalvelu. SD:n tehtävänä oli tunnistaa varsinaiset tai mahdolliset natsijohdon viholliset ja tämän vastustuksen neutralointi. Tämän tehtävän täyttämiseen SD loi agenttijärjestön ja hankki tiedonantajia ympäri valtakuntaa ja myöhemmin myös valloitetuilta alueilta. SD oli tiedonhankintavirasto, Gestapo ja Kriminalpolizei olivat poliittisen poliisijärjestelmän toimeenpanevia virastoja. Sekä SD ja Gestapo olivat vankasti Heinrich Himmlerin hallinnan alaisena hänen toimiessaan Saksan poliisivoimien johtajana.