| rdfs:comment
| - Ruotsi ei osallistunut toiseen maailmansotaan vaan onnistui pysyttelemään puolueettomana.
- Ensimmäinen osallistumisvuosi: 1958 Osallistumiskerrat: 52 Voitot: 5 kertaa (1974, 1984, 1991, 1999, 2012, 2015) Ruotsi lähti mukaan Eurovision laulukilpailuihin jo vuonna 1958 ja he ovat ottaneet osaa kisaan joka vuosi, paitsi vuosina 1964, 1970 ja 1976. Vuonna 1964 artistilakko esti osallistumisen ja 1970-luvulla Ruotsi boikotoi kisoja kahdesti. Ensin osoitettiin muiden pohjoismaiden tavoin tyytymättömyys vuoden 1969 pistesekoiluihin ja myöhemmin kärhämää aiheutti raha. Ruotsin kansa osoitti mieltään vuoden 1975 kisaisännyyden seurauksena tyhjentyneen kassan vuoksi ja SVT ilmoittikin poisjäännin syyksi sen, että mahdollisen voiton osuessa kohdalle heillä ei olisi varaa isännöidä kisaa. Tästä johtuen EBU loikin uuden säännön, jonka myötä jokainen osanottaja maksaisi osallistumismaksun.
|
| abstract
| - Ruotsi ei osallistunut toiseen maailmansotaan vaan onnistui pysyttelemään puolueettomana.
- Ensimmäinen osallistumisvuosi: 1958 Osallistumiskerrat: 52 Voitot: 5 kertaa (1974, 1984, 1991, 1999, 2012, 2015) Ruotsi lähti mukaan Eurovision laulukilpailuihin jo vuonna 1958 ja he ovat ottaneet osaa kisaan joka vuosi, paitsi vuosina 1964, 1970 ja 1976. Vuonna 1964 artistilakko esti osallistumisen ja 1970-luvulla Ruotsi boikotoi kisoja kahdesti. Ensin osoitettiin muiden pohjoismaiden tavoin tyytymättömyys vuoden 1969 pistesekoiluihin ja myöhemmin kärhämää aiheutti raha. Ruotsin kansa osoitti mieltään vuoden 1975 kisaisännyyden seurauksena tyhjentyneen kassan vuoksi ja SVT ilmoittikin poisjäännin syyksi sen, että mahdollisen voiton osuessa kohdalle heillä ei olisi varaa isännöidä kisaa. Tästä johtuen EBU loikin uuden säännön, jonka myötä jokainen osanottaja maksaisi osallistumismaksun. Ruotsi on yksi Eurovision laulukilpailujen menestyneimmistä maista. 52 edustussävelmästä peräti 35 on sijoittunut kärkikymmenikköön ja 19 jopa kärkiviisikkoon. Vuotta 2010 lukuun ottamatta Ruotsi on aina ollut myös Eurovision laulukilpailujen finaalissa. Silloinkin karsiutuminen jäi täpäräksi Anna Bergendahlin sijoittuessa semifinaalissaan sijalle 11. Voittoja on Ruotsille kertynyt viisi eli he jakavat viisuvoittotilaston hopeasijan Ranskan, Luxemburgin ja Ison-Britannian kanssa Irlannin johtaessa edelleen seitsemällä voitollaan. Viimeiseksi Ruotsi on jäänyt vain kahdesti. Vuonna 1963 Monica Zetterlund jäi nollille yhdessä Alankomaiden, Norjan ja Suomen edustajien kanssa. Vuonna 1977 Forbes-yhtye sai vain Saksalta kaksi pistettä jääden kisan viimeiseksi. Ruotsi pitää hallussaan myös täpärimmän viisuvoittajan titteliä. Vuonna 1991 Carola Häggkvistin (ylempi kuva) esitys ”Fångad av en stormvind” sai täsmälleen yhtä monta pistettä (146 p.), kuin Ranskan Amina, joten voitto ratkaistiin kärkipisteiden lukumäärällä. Kun molemmat maat olivat saaneet täydet 12 pistettä neljältä maalta, ratkaisi pelin kymmenet pisteet, joita Ruotsi oli saanut viideltä maalta ja Ranska vain kahdelta. Vastaavasti tuorein voittaja Loreenin ”Euphoria” keräsi pisteitä 372 kappaletta eli toiseksi eniten viisuhistoriassa ja täydet 12 pistettä kahdeksaltatoista maalta eli useammalta, kuin kukaan muu tähän mennessä. Ruotsalaisista viisuvoittajista legendaarisin on kuitenkin Abba, (alempi kuva) joka nousi maailmanmaineeseen vuoden 1974 kilpailun myötä. Kilpailukappale ”Waterloo” valittiin myös vuonna 2005 Eurovision laulukilpailujen 50-vuotisjuhlassa kaikkien aikojen parhaaksi euroviisuvoittajaksi. Ensimmäistä edustussävelmää ”Lilla stjärna” lukuun ottamatta Ruotsin edustuskappaleet on aina valittu julkisten karsintojen kautta, joita vuodesta 1967 lähtien on kutsuttu nimellä ”Melodifestivalen”. Vuosien saatossa Melodifestivalen on noussut itsenäisenä kilpailunakin jo käsitteeksi, jota seurataan ympäri Eurooppaa – erityisesti euroviisufanien keskuudessa. Kilpailu on kansainvälisessä kisassa menestyneiden ruotsalaisedustussävelmien lisäksi poikinut kymmeniä ikivihreitä hittejä.
|
![[RDF Data]](/fct/images/sw-rdf-blue.png)